Ei ummarra und valivalinyyhq

En nyt tajua. Aina töissä, nyt muutamassakin paikassa tän kevään aikana, on kyselty mun taustoista. Jotain en kuitenkaan ihan tajua. Joka kerta kysytään "Opiskeletko sä jotain / Sä varmaan opiskelet vielä?"  "Ootko sä lähihoitaja?"  Ja muuta tällaista vastaavaa. Väkisinkin sitä alkaa kyseenalaistamaan itseään, noinko kokemattomalta (omassa päässäni siis huonolta) minä vaikutan? Oon tuolla kesätöissä päässyt nyt hyvin alkuun, kun on ollut niitä keikkoja, ja nyt kun vuoroja on ollut putkeen, niin olen mielestäni oppinut talon tavoille...

Olisko jollakulla joku järkevä selitys tähän, että miksi mua luullaan aina opiskelijaksi? Sekin toki on, että en meikkaa töihin, niin näytänkö sitten niin nuorelta? Ja meninhän AMK:iin  suoraan lukion jälkeen...

Turha valitus ends here.

Ja voi kurjuus... Olihan sitä tavoitteena juostakin jossain tänä kesänä, mutta nyt täytyy varmaan haudata nuo haaveet. Molemmille on iskenyt ihmeelliset selkäkipuilut, itsellä kun tulee seistyä töissä melkein jatkuvasti niin päivän päätteeksi sattuu... Joskus jo töihin mennessä. Lisäksi tässä on iskenyt jotain nuhaa ja pientä kuumeilua, niin eipä ole tullut käytyä viikkoon lenkilläkään. Ja tuohon Paavo Nurmen puolikkaaseen on enää reilu pari viikkoa, eikä ole tullut päästyä juoksemaan kalenterissa ollutta 18 kilometriä... 16km on juostu pari kertaa, mutta niistä on jo viikkoja. Olisi myös kiva mennä parantamaan aikaa, mutta tässä kunnossa se ei onnistu.

Sitä sitten katselemaan seuraavaa mahdollisuutta syksylle; Huittisissa olisi joku maisemamaraton, osallistumismaksukin vain 25 euroa. Toisaalta, pitäisi oppia työvuorojen lomassa juoksemaan jotenkin. Kolmivuorotyö on jokseenkin sellainen että.... No, en oikein voi puhua vielä kokemuksesta, koska töitä on ollut vasta reilun viikon, ja no, kävin yhtenä aamuna ennen iltavuoroa lenkillä, ja sitten iski kipeilyt. Iltavuoroja tosiaan on ollut enemmän, ja jokseenkin olisi helpompaa juosta sitten työvuoron jälkeen, kun ei tarvitse kytätä kelloa, että koska viimeistään täytyy lähteä.

Duhh. Katsotaan.

Kuvakuulumisia ja unia puolikkaista

Näin viime yönä hämärää unta. Juoksin puolimaratonia - jonkun koiran kanssa. Se olikin sitten joku koiramaratoni? Koirat juoksentelivat vapaana, ja minulla taisi olla alussa kaksikin mukana, mutta toinen jäi sitten jonnekin. En osannut huudellakaan niitä mukaan, kun en tullut kysyneeksi nimeä. Tätä puolikasta juostiin muuten Vehkosillantietä pitkin Nastolassa, meille kotiin päin! Lopulta pääsin maaliin asti, ja missä ajassa, 1:34 ja jotain! Mutta sitten - nimeä ei löytynyt listasta. Minun suoritukseni hylättiin, voi nyyhky! Onneksi Niko oli siinä ja pääsin sitten halaamaan ja kiroamaan kovaan ääneen kuinka "paskasti järjestetty kisa" olikaan! Voivoi....

Mahtoiko tulla juoksut uniin. Alkukeväästä tuli asetettua tavoite, että lähdettäisiin Paavo Nurmi marathonille kesäkuun lopussa. Itse olen ollut pariinkiin otteeseen kipeänä, ja treenaamiset on jääneet vähälle. Nytkin oli viikon tauko, kun Niko sairasteli, eikä itselläkään sitten riittänyt jaksamista lähteä lenkille. Eilen kuitenkin juostiin se 8 kilometriä taas vähän nopeammin, mutta se tuntuu olevan asicsin harjoitusohjelman mielestä liian hitaasti tavoitteeseen nähden... Tämä huolestuttaa. Vaikka olisihan se kiva juosta se läpi vaan, mutta enemmän tahtoisin parantaa aikaa! Ja jos ukkokin sinne lähtisi, niin se olisi hänelle ensimmäinen puolimaraton.

Viikko sitten juostu 16 kilometriä kulki hyvin, itse asiassa täsmälleen samaa kilometrivauhtia, kuin eilen juostu kasin ennätys! Ohjelmassa olisi vielä pari 18km lenkkiä, ja kun ne suorittaa, niin kyllähän sitä sitten puolikkaan helposti juoksee. Ja vielä se kilpailutilanne ja se fiilis, kun on paljon ihmisiä juoksemassa, kyllä sitä vaan jaksaa itsekin huomattavasti paremmin. Ja onhan niitä juomapisteitäkin.

Puh. Toisaalta olisi kiva harjoitella vähän pitempään, mutta en sitten tiedä, olisi kiva myös saada se pois alta? Heinäkuussa voisi sen kunniaksi lähteä vaikka reissuun... No, ehtii sitä tässä vielä miettiä, koska toiseksi viimeinen hintaporras astui voimaan juuri, ja seuraavan kerran se nousee vasta pari päivää ennen juoksua, eli ehtii ilmoittautua vaikka vasta loppuvaiheessa.

Ja mitäs muuta. Tullut otettua jotain kuvia.

Upside down lamb... Ei sitten. Tämmöisiä käytiin töissä katselemassa.

Hihi. Yks on ihana.

Tätin mussu!

Niistä tuli kaverit.

Kiva uusi toppi.

Yhtenä iltana käytiin kävelyllä.

Täällä meillä on näitä puistoja, tervetuloa piknikille....

"Miks sä aina katot mua?"

Ihana mettä ihan nurkan takana!

Mustache tree

Eilen oli lämmintä. Kotiinkin pääsin vain lievästi kastuneena.

HIMYMiä katsellessa...

Diudidiu.

Salilla viimeinkin saa ottaa rankemmin

....seuraavat kolme viikkoa matkia.... Jutta Gustafsbergiä?

No ei ehkä ihan. Aloin kuitenkin käymään salilla! Fit Fys Femmellä oli mukava tarjous kuukaudesta + suunnitellusta saliohjelmasta, johon sitten kaverin kanssa tartuttiin. Viikon verran on nyt käyty, ja hyvälle kyllä tuntuu! Vielä kun saisi tuon ruokapuolen vähän terveellisemmäksi että tulosten näkyminen kropassa tehostuisi, tuolla miehekkeen luona tulee syötyä aika helposti ja yksinkertaisesti... Täytyy ehkä ruveta itse tekemään ajan kanssa ruokaa siellä. :D

HeiaHeiaan on kertynyt tälle viikolle 8,3 tuntia liikkumista! Silloin kun tuonne tunnuksen tein, niin laitoin viikon tuntitavoitteeksi 5 tuntia. No, tällä viikolla tuo vitonen ylittyi jo tiistaina! Nyt siis salilla on tullut käytyä viime viikolla torstaina ja sunnuntaina, tällä viikolla maanantaina, tiistaina ja torstaina. Nyt tulee reissuviikonloppu, saa nähdä ehtiikö salille vaikka sunnuntaina illaksi. 3-4 kertaa viikossa olisi kuitenkin kiva käydä.

Kiva kun tuonne salille on avainkortti, jolla sinne pääsee ihan 24/7. Ollaan havaittu, että siinä 10-11 aikaan mennessä on vielä mukavan tyhjää, kun taas jo iltapäivästä on melko täyttä. Sekaan sinne mahtuu kuitenkin, en muista että olisin joutunut odottelemaan jotakin laitetta, vaihtoehtoja kun on useampia. 

Minun ohjelmaani kuuluu 11 eri laitetta ja liikettä: jalkaprässi, jalan koukistus, hauiskääntö, ojentajat taljassa, reiden loitonnus, rintalihas, vatsalihakset vatsapenkissä, vinot vatsalihakset ja selän pienet kiertäjät, selkälihasliike selkäpenkissä, vaakasoutu ja pystysoutu. Omaksi suosikkiliikkeeksi on ehkä noussut tuo jalan koukistus. Monessa liikkeessä olen jo saanut lisäillä vähän painoja, kun huomaa että kyllähän tässä jaksaakin vähän liiankin hyvin! Teen siis kaksi sarjaa peräkkäin, ja 15-20 toistoa per sarja. Kun yksi kierros on käyty, niin teen vielä toisen kierroksen, jolloin teen sarjat vielä kerran. Osassa liikkeistä on tullut mietittyä sitä painoa: ensimmäinen sarja menee painavammalla vielä ongelmitta, lopussa saa jo puristaa, mutta pienen tauon jälkeen toisessa sarjassa jaksaa ongelmitta ehkä 6-8 toistoa. Kannattaisiko sitten pitäytyä siinä pienemmässä painossa, vai miten? Yksi sarja painavammilla menee vielä hyvin. Vai pitäisikö tehdä niin, että ensimmäinen sarja painavammilla, ja toinen perään kevyemmillä? Mikähän olisi tehokkainta?

Saa nyt sitten nähdä, että mikä on tavallinen hinta tuolle kuukausikortille, että kärsiikö sitä maksaa pienistä opintotuista. Toivottavasti syyskuussa pääsisi tekemään jonkun verran sijaisuuksia päiväkoteihin, niin se olisi sillä maksettu.

Pistetään tähän vielä heiaheia-listauksia elokuulta:

***

***

***

Juoksupuoli on kyllä jäänyt valitettavan vähälle. :( Jospa sitä taas saisi vähän rutinoiduttua.

Ps. Tulihan sitä otettua "ennen"-kuvat kropasta, mutta vielä en niitä julkaise täällä... Katsotaan sitten, jos on aihetta ottaa "jälkeen"-kuvat. ;D

Se on juostu nyt!

Aijai, kyllä saa tyttö nyt olla ylpeä itsestään. Puolimaratonilla lähdin tavoittelemaan 2h 20min alitusta. Lopullinen nettoaika (eli lähtöviivan ylityksestä maaliviivan ylitykseen) oli 2:10:58! Ihan mahtavaa :)

Pääsin juoksemaan suurimman osan matkaa kaverin kanssa (itse asiassa tyypin, jonka kanssa seurustelin ollessani 9-luokalla :D ), ja oli kyl mahtavaa että oli joku, jonka kanssa juosta ja tsempata, hehkuttaa aina uusia kilometrimerkkejä...! Juostiin ihan hyvää vauhtia alusta asti, ehkä jossain 15km paikkeilla alkoi hidastua. Lopullinen keskivauhti olikin sitten näemmä 6:12min/km, eli aika hyvin kyllä!

Juomapaikoilla tuli aina vedettyä pari hörppäystä vettä ainakin, myös urheilujuomaa, ja parilla viimeisellä nappasin myös suolakurkkua suuhun, ja otin huuhtelusienen. Olivat kyllä hyviä virkistäjiä matkalla. Viimeinen kolme kilometriä oli aika raskasta, mutta pystyin silti pitämään vauhdin suht hyvin yllä.

Mutta jes, oon niin tyytyväinen! :) (//edit: vaikka maalissa ei ketään vastassa ollutkaan... mutta matkan varrelle oli sentään pari tuttua eksynyt :) )

Kiitos kuvasta Janille :)

Onnellinen, tyytyväinen, elossa!

42. Hihi. (Joku 64 juoksijaa, en nyt tullut katsoneeksi parasta aikaa)

Huomenna juostaan...

21,0975 kilometriä eli puolimaraton.
Vähän jännittää. Noin 26 tuntia lähtöön. Tämän päivän ja huomisen eväät ostettu, täytyy vielä käydä etsimässä jostain urheilujuomaa. Vettä tankattu.

Reitti on kaunis ja seuraa hienoa Vanajaveden rantatietä ja kaupungin puistoteitä.
Lähdön jälkeen reitti halkaisee Kaurialan puutarhakaupunginosan ja jatkaa lievästi alenevaa Parolantietä kohti keskustaa läpäisten vanhan hautausmaan ja ohittaen Suomenkasarmit.

Tästä jatketaan varjoisaa Lahdensivuntietä kohti etelää, alittaen Helsinki - Tampere moottoritien, juosten Vanajaveden rantatietä kohti 1. huoltopistettä. Tarjolla on: omat juomat, Gutzy -urheilujuoma ja vesi sekä huuhtelusieniä. Myös kiinteätä ravintoa on saatavilla: banaani, appelsiini, rusinat ja suolakurkku.

Reitti jatkuu ali Hopeaseppien ja Viipurintien siltojen Rantapuistoon. Rantapuistossa Hämeen vanha linna jo häämöttää, ja se ohitetaan varsin läheltä Linnanpuiston teitä noudattaen. Sitten saavutaan Kaupunginpuistoon, jossa jalopuut varjostavat vilvoittavasti juoksijoita. 

Rautatiesillan takana näkyy kuuluisa Aulanko. Juostaan Tampereentietä kohti 2. huoltopisteelle. Helsinki - Tampere moottoritie ylitetään n. 10 km kohdalla ja jatketaan laskevaa Parolantietä suoraan toiselle kierrokselle.

Puolimaratonarit kääntyvät toisella kierroksella kohti maalia Hämeen linnan kohdalta.


Että semmoista. Nyt saa heittää aikaveikkauksia (tähän kommentteihin ja facebookin puolelle)? Oma tavoite olisi 2:20 alittaminen, mutta parempihan on aina parempi! Muistutellaan sen verran, että 18,4 kilometriä juoksin aikaan 2:02, ja kymppiä on menty tunnista noin tuntiin ja viiteen minuuttiin.

Iik!

No turning back

16 päivää jäljellä, ja nyt on Hämeenlinnan kaupunkimaratonille ilmoittauduttu! Apuaaaaaa.

Eiliseltä Helsingin-reissulta tuli napattua testiin Kampista sijaitsevasta juoksukaupasta (jonka nimen jo sujuvasti unohdin) parit energiageelit juoksua varten. Colan makuinen Squeezy energy gel sekä GU energy geliä pari kipaletta, makuina mansikka-banaani ja kirsikka-lime. Tällä viikolla ehtii loppuviikosta pitkällä lenkillä testata varmaan toisen, ja ensi viikon lopulla ehkä sitten toisen, ellen sitten jättäisi itse puolikkaalle varmuuden vuoksi kahta, vaikka molempia siellä ei kannatakaan käyttöohjeen mukaan käyttää.

Eilen tuli sitten muuten käytyä Kinopalatsissa katsomassa The Internship. Liputhan oli hienosti voitettu irc-gallerian kautta, siis ihkuu. Hauska leffahan tuo oli, aika perus komedia, mutta ihan katsottava kyllä! Leffan jälkeen suuntana oli Cuba, jossa esiintyi jälleen improryhmä Kolina. Sinnekin olin voittanut ilmaisen sisäänpääsyn, heh. Mutta oli kyllä kannattava reissu, mukavaa ja kivaa ja hauskaa! :)
Ps. Kampissa on uusi kosmetiikkaliike Beauty Brands co. Sieltä tarttui mukaan pari Golden Rosen lakkaa...

Se kimaltaa niin....!

Täällä on taas muuten reippaasti lähdetty puhelinmyyjäksi, huhhuh... Saas nyt nähdä mitä tuostakin hommasta tällä kertaa tulee. On tässä muitakin töitä etsitty, muutakin kuin omaa alaa kun sieltä nyt ei kesätöitä napannut. Meinaa alkaa jo väsyttää tuo homma. Ensi viikolla on kuitenkin tauko töistä, ja dididiiii se reissu Cambridgeen! Hihihii! Tulisi viikonloppu jo pian. Lauantainahan on myös Ämyrock Hämeenlinnan kaupunginpuistossa, eli käytännössä minun takapihallani, melkein ainakin... :D Siellä me improryhmä Suden kanssa heilutaan taas.

Loppuun vielä kuva siitä, mitä tapahtuu jos ottaa puistoon mukaan irtokarkkipussin, ja asteita ulkona on +30. Ja sen pussin laittaa jälkeenpäin jääkaappiin. 

Namnam.

Muistakaa juoda juhannuksenakin simaa.

Juhannukselle kivat kynnet. OPI Liquid sand The Impossible alla (tikutellessa tuli pakko lakata sillä!), ja kynnet sitten dippailtu mereneidin hileeseen, holovivahdetta näkyvissä. Nomsnoms.

Jos sitä saisi huomenna aurinkoisella vähän kuvailtua. Impossiblea laitoin vain yhden kerroksen, oisikohan siihen ehkä kuitenkin kaksikin kelvannut.

Eilen tuli muuten kärähdettyä vahingossa auringossa. Puistoon mentiin puolen päivän aikaan, eväinä tämmöistä:

Kolmen paikkeilla tuli kaveri, mutta silloin oltiin jo mussutettu kaikki paitsi ananas! Ja silloin se aurinkokin alkoi paistaa kunnolla... Kuuteen asti siinä sitten taidettiin istua. Selkä ja jalat sen näköiset.

Tänään käväisin vitosen lenkin heittämässä, ja ajattelin sen olleen sellainen mukavan rento heitto, mutta vielä mitä! Aikaa meni vain 26 minuuttia ja 40 sekuntia! (Normaalisti 30 minuuttia ja rapiat) Ja kilometriaika 5:24min/km.... Ei kyllä yhtään tuntunut siltä, että niin kovaa olisin painellut! Ehkä se on kunto tainnut kasvaa, joo.... 8) Tai sitten katsoin kelloa väärin. En usko. Haha.

Sitten vielä semmoinen asia, että Jeans.fi -facebook-sivulla on kilpailu, jossa minun kuvaani voit äänestää klikkaamalla tästä ja tykkäämällä kuvasta! Sieltä nyt kivat tyypit tykkäilemään, koska todellakin olisi käyttöä kynsilakkatelineelle... Sellainen siis palkintona, sekä jonkinlainen meikkiboksi.

Puspus.

10 päivää ja se ois taas menoa 8)

Söpöjä kynsiä ja vahinkolenkki.

Käväsimpä aamulla onnekseni postilaatikolla, ja mitäs sieltä löytyikään. Ihania söpösiä water decaleja!! Hauvaranskikset veks, ja uudet kynnet tilalle.

Lakkana Rimmel Peppermint.

Taisin saada ruttuja aikaan jo asettelussa... Ei kun harjoittelemaan.

Mjöö. Mitäs muuta sitä on tänään saanut aikaiseksi? Kävin lenkillä. Kalenterissa oli vuorossa 10 kilometrin lenkki. Olin vilkuillut tuota kaupunkimaratonin reittiä, ja puolikkaan juoksevat saavat sitä kiertää toista kertaa, niin ajattelin sen kerran käydä kiertämässä läpi. Saattaisi sitä venyttää ehkä 13 kilometriin. No, lähdinpä sitten heti alussa väärään suuntaan juoksemaan, ja päätin sitten kiertää toisen lenkin. Ei ollut mitään tietoa, että miten pitkä lenkki siitä tulisi. Pikkuhiljaa aloin muistella, että mitenkäs pitkä lenkki jostakin kohdasta onkaan kotiin... No, siinä vaiheessa matkaa oli taittunut jo 10 kilometriä! Siinä vaiheessa tiesin matkaa olevan vielä kuutisen kilometriä, jos menen samaa reittiä kuin viimeksi siellä päin juostessa. Toisaalta... Tässähän ei ole hätä eikä mikään, jos sitä kiertäisikin sen hiukan pidemmän lenkin kuitenkin? No, sinne sitä mentiin, ja arvelin että matkaa tulisi noin 18 kilometriä, ja niinhän siinä kävi. 2 tuntia ja 2 minuuttia. Huhhuh. En muista, olenko koskaan edes kävellyt noin pitkää matkaa putkeen! Mutta minkäs sille voi kun flow vie! ;) Viimeiset neljä kilometriä oli vähän rankempaa, alkoi askel painaa, ja kävelypätkiä tuli ehkä vähän useammin, mutta eivätpä ne kovin pitkiä olleet. Kotiin asti painettiin, ja mikä voittajafiilis! Superia.

Minä vahingossa 18 kilometriä.