Mew - Snow brigade
Ensiksi hassua biisipölinää. Tuosta biisistä tulee mieleen se kun pelasin Warcraft III:a jotain lumista kenttäää. Hah. Ja kun kuuntelee Rasmujen Every day -biisiä, tulee mieleen Pack rat -peli. Awww. Vieläköhän se on tuolla koneella? Musiikin kuuntelu pelatessa on hauskaa, kun tulee tuollaisia mielleyhtymiä.
Mutta sitten, perhana. Miksi tämän ikäisenä tulevaisuuden pitää olla niin hemmetin epävarma? Kaiken muun murehdittavan lisäksi tuo epävarmuus ei ole kivaa. Kun ei ole ollenkaan varmaa, missä olen puolen vuoden päästä. Toivottavasti kivassa paikassa opiskelemassa. Mutta siinähän on sekin, että minun tuleva opiskelupaikkani ei vaikuta ainoastaan minuun. Se jos mikä tuottaa lisää stressiä. Hemmetti.
Vähän ollut joo huonosti nukuttuja öitä tässä.
Olisipa joku halittava täällä kun tuo yksi halittava ei ole täällä.
Ja miksi ihmisen pitää olla niin hemmetin eläinrakas? Kun tuntuu ettei ilman semmoista voisi elää yhtään kauempaa aikaa.
Ja vielä? Ai niin. Ikävä. Haluan sen tatuoinnin. Tosin sitten kun sen aika tulee, niin tämä tatuoija saa varautua siihen että tihrustelen sen kaiken aikaa.
Remember
and live forever
Sushiaddiktin päiväkirja. Sisarusten rakkaita lapsia, liian paljon sushia ja ihan liian monta kynsilakkaa. Ja oma göötti, Neeta. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti