Oisko se lukio sitten siinä. Hauskaa oli ja saattaa tulla ikävä - ei ihan kaikkea siellä mutta kaikenlaista kuitenkin. Nyt vaan sitten odotellaan sitä, jos pääsisi opiskelemaan vähän lisää.
Vähän tyhjä olohan tässä kuitenkin on. Tuonne koululle mennään joskus hakemaan ehkä noita yo-kokeiden tuloksia, sitten onkin enää kevätjuhla... Hurjaa. Ja sinne jää paljon pieniä ja vähän isompiakin ihmisiä. Eihän noihin pienempiin hirveästi tutustunut, oppilaskunnan hallituksen jutuissa ehkä vähän. Mutta näihin luokkakavereihin. Sitä ajattelee että miten joihinkin ihmisiin suhtautui 9-luokalla - tuossa kun on tuo sen ajan ysien kuva seinällä. Miten ihmiset on muuttuneet ja eivät kuitenkaan. Nuo on oikeasti ihan kivoja ihmisiä, monetkin. Vaikka ei kaikkien kanssa nyt hirveästi siellä ollut, mutta kun ajattelee tunteja ja kaikkea - ihan hauskaa se oli.
Ja kaikki sitten loppui tähän päivään. Tuosta saksan ryhmästä tuli periaatteessa melko tiivis. Meitä oli niin vähän, että siellä sitten tuli juteltua vähän kaikkien kanssa. Tutustui paremmin mukaviin ihmisiin. Ja tänään auditoriossa ennen yo-koetta kaikki vaan vitsailivat jotain, tuli niin rento fiilis. Ei ne saksan tunnit aina ihan herkkua ollut, mutta tähänkö se nyt loppui? Voih.
Mutta jes. Nyt me ollaan isoja, vielä vaan odotellaan niitä lakkeja pieniin päihimme, joista kaikki tieto todennäköisesti valuu tässä parin kuukauden aikana vähitellen pois.
maanantai 29. maaliskuuta 2010
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Kevät tulee!
Kaksi ihanan aurinkoista päivää peräkkäin, oi että. Ihanaa. Vaikka tässä onkin stressiä yo-kirjoituksista, niin kyllä tuosta paisteesta tulee niin hyvä mieli. Täällä Hämeenlinnassa majaillessa tuolla on mukavaa käydä kävelyllä yksikseenkin ja tutkia paikkoja. Tosin tänään en pääse kävelylle tuonne, kun ei ole avainta nyt, Tuomas otti sen. Muuten kyllä kävelisin täältä rautatieasemalle, mutta montaa kilometriä ei noiden painavien reppujen kanssa oikein jaksa. Ja toppatakissa kyllä kuuma tulisi, sen huomasin jo eilen.
Voi että miten ei eilen kävelyllä voinut olla kuvittelematta siihen mukaan pientä innokasta koiranpentua nuuhkimassa kadunvarsia, ja siinä samalla lastenvaunuja... Voih ^_^
Pian varmaan pääsee pyöräilemäänkin - otetaan Tupun jopo tänne kun se min pyöräni meni rikki viime kesänä, mur. No, mutta kyllä kivasti jopoileekin tuonne keskustaan, niin ei tarvitse bussilla mennä. ^^
Ja niin, tässä tosiaan enää psyka ja saksa kirjoitettavana. Hurjaa!
Voi että miten ei eilen kävelyllä voinut olla kuvittelematta siihen mukaan pientä innokasta koiranpentua nuuhkimassa kadunvarsia, ja siinä samalla lastenvaunuja... Voih ^_^
Pian varmaan pääsee pyöräilemäänkin - otetaan Tupun jopo tänne kun se min pyöräni meni rikki viime kesänä, mur. No, mutta kyllä kivasti jopoileekin tuonne keskustaan, niin ei tarvitse bussilla mennä. ^^
Ja niin, tässä tosiaan enää psyka ja saksa kirjoitettavana. Hurjaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)