Zombiet valtasivat Hämeenlinnan! // linkkejä lisätty

Torstaina 13.6.2013 järjestettiin Hämeenlinnan ensimmäinen Zombie walk. Järjestäjänä toimi Pelihuone Enter, ja osallistujamääräksi laskettiin ainakin 67! Se on jo aika iso joukko Hämeenlinnan kokoiseen kaupunkiin. Örinäkulkue lähti liikkeelle Turuntien vanhalta hautausmaalta, kulki kävelykadun läpi, siitä Hallituskadulle torin ohitse, siitä sillalle, Verkatehtaan ympäri, Paasikiventietä siltaa pitkin takaisin ja Enterille.

Olipahan hauskaa! Ihmisiä oli todella paljon katsomassa jo hautausmaalla (siinä muuten kivasti lähdettiin kavereiden kanssa eturivissä, ja siinähän niitä kuvaajia sitten olikin jo paljon...), ja myös reitin varrella kaiken aikaa. Paljon sai öristä ja poseeratakin muutamaan otteeseen. Alkuun ei meinannut pokka pitää, mutta kun laahustamisen makuun pääsi, niin ei sitä olisi malttanut lopettaakaan!

Olipa hauska katsoa myös sivullisten seuraamista, yhtään ei ollut sellaisia jotka olisivat paheksuneet tai jotain, paljon hymyjä nähtiin :D Itse en ehtinyt kuvia ottaa kulkueessa, mutta eiköhän niitä sitten tule löytymään netistä.... pistelen vaikka linkkejä sitten tänne.

Hämeen Sanomien nettisivulla näyttäisi olevan jo jotain juttua, mutta itsekään en sitä valitettavasti pääse näkemään, kun siihen jotkut tunnukset tarvitsee, enkä ala maksamaan. Lehteä kyllä voin mennä metsästämään! Tämän päivän lehdessä ei kuulemma ollut?

Tässä ennen maskeerausta... Kotona olin vähän koittanut naamaa sotkea.

Se on lateksia siinä naamassa.

Hymyillään sit oikeen nätisti!

Namnam. Kyllä Mira osaa!

"Mustikkahillot suuhun ja purskautetaan vaatteille"

Miran naama oli niiin siisti.

Silva ja hiekkaiset jalat.

Paiseita sain.... pistaasipähkinöiden kuorista.

Hymyillään sit vielä nätisti kameralle.

Tytöt ovat kaunistuneet!

Kamalan kauniita.

Join us!

Sit vähän naaman pesua.

Nätisti se lateksi lähtee, jee!

Seuraava kuva löytyi facebookista, lähde kuvatekstissä:

Lähde

Lisää kuvia täällä (paljon hyviä kuvia hirveyksistä, kannattaa selata!) ja täällä. 

Ensimmäiseltä sivuilta löydyn kuvista:

- olenkos pihalla.

- tää on jo tyylikäs! (Ihan mun suosikkikuva!)

- kattokaa ny Miraaki!

- sivuosassa taas

- rraahh!

- siinä vielä Mira yksistään upeudessaan!

- perillä (päätepisteessä vai asioista?

- lollol siis miettikää ny

Toiselta sivulta: 

- yksin siellä taustalla nyyhq

- Silvakin sai huomiota!

Parissa kuvassa vilahdan myös Heidin blogissa, siellä myös öttiäisiä näkyvissä!

Lisää täällä.
- näytän mukavan kuolleelta
- lähdössä...
- ja matkassa.
- ja laahustetaan nyt vielä vähän.

Walkin jälkeen mentiin tyttöjen kanssa vielä torin poikki, ja siellä oli joku FinRace-autotapahtuma menossa... Oli kuulkaas niin hienoja kilpureita siinä rivissä että. No, siitähän tuli sitten joku mies pyytämään että tullaan kuvaan autojen kanssa, ja siinä olikin sitten yhtäkkiää kuutisen ihmistä kameroiden kanssa! Sieltä lavaltakin meitä osoiteltiin, kun siellä jonkinmoinen haastattelu oli käynnissä... Nekin kuvat olisi kiva nähdä! :D

Oli kyllä niin hurjan siistiä, että tuohon osallistutaan toistekin!

// EDIT!  Lisää kuvia täällä (FB).
- kikati
- lähtövalmiina...
- joko mennään?
- joojoo!
- än yy tee...
- kaunis naamani
- myö syyään siut!
- räy.

// EDIT 2! Klik.
- aivotonta selvästi...
- asento ja sillee, nyt ryhdikkäästi ryhmäkuvaan!

Hauvelidecals!

Satunnaisia kynsikuvia ja -hankintoja ja -saamisia tältä viikolta. Bloggerihan osaa tosiaan heittää kuvat ihan oikein päin...

OPI - Y'all come back ya hear + High voltage

Corgi-hauveli :3 pemu vieläpä!

Osa tarroista vähän pöljästi aseteltu, mutta kun ne tarttui!

Vapaalla kädellä, uh.

Herman's second hand :)

Vähän hämmensi kun koiradecalit tuli niin nopeasti, en keksinyt heti että mitä kirjeessä on. Peterborough kun on aika lähellä erästä tuttua paikkaa ;)

Ujo saamaton paska

Sain kuulla ihanan, kivan positiivisen määritelmän ujoudesta. Itselle tämä oma ujous on useinkin ollut vaikea juttu, kun se nähdään lähes poikkeuksetta negatiivisena asiana! Niin kuin olisin huonompi, saamattomampi tai kykenemättömämpi ihminen siksi, että olen ujo. Perkele.

"Ujo tarkkailee ja aistii ympäristöään ja asioita ennen kuin hötkyää, kun muut adhd-hörhöt juosta jolkuttaa sinne tänne ja astuu koiran paskaan.
Sitä paitsi ujoushan on vain sosiaalinen toimintamalli. Ujous on suloista, aitoa, sitä ei kukaan ainakaan ole feikisti. Ujoa on helpompi lähestyä, sillä ei tarvitse itsekään yrittää olla mikään "minä omistan koko maailman ja olen rohkea kuin hullu".

Kiitos P.W. tästä :)

Muistan, kun vielä joskus kahdeksannen luokan aikaan luokan edessä pidettävän esitelmän kuuli monta kertaa, että puhu kovempaa. Sitten tuli kesä, ja protu. Toisen päivän iltana tanssahtelin itsekseni iltapalajonossa, koska tuntui siltä. Sitä hetkeä en kyllä taida unohtaa koskaan, koska en ole sitä seitsemään vuoteen unohtanut! Siellä oli vaan niin hyvä olo, sai olla täysin oma itsensä, sellainen kuin halusi ja oli. Ei tarvinnut esittää mitään. Olin aidosti minä.

Tuon jälkeen olen tainnut tanssahdella itsekseni ja musiikin tahtiin varmaankin jokaisella leirillä. Varsinkin viime kesänä HerziCampilla tanssin niin paljon ja vapautuneesti, että muut ihmettelivät, miten minulla riittää energiaa. En tiedä, oliko se nyt ihan puhtaasti tanssin oppien mukaan tanssittu, mutta se oli minun omaa improtanssiani! Ja se oli kivaa, itseni toteuttamista! Tällaisilla leireillä on niin kivaa, kun ei tarvitse tosiaankaan esittää, siellä on uudet ihmiset, joihin tutustua. Kukaan ei katso sinua kieroon jos tanssit, "mitä ihmettä se touhuaa, eihän se ole tuollainen!"

Ujouteen liittyen, ammattikorkeakoulussa olen tiedostanut äänenkäyttöäni vähän enemmän, vaikka vielä se on kyllä joissain tilanteissa haastavaa. Kuitenkin, jos olen tietyssä ryhmässä ollut, ja on pitänyt kertoa keskustelemiamme asioita koko luokalle, olen ottanut ohjat käsiini ja kertonut asiat kuuluvalla äänellä, koska kokemuksesta tiesin, ettei tiettyjen ihmisten ääni kuulu kovaa, eivätkä he edes välttämättä tiedosta sitä. Itse olen tilanteista oppinut, ja halusin näyttää itselleni, että pystyn tähän.

*****

Maanantaina oli aika upea, jännä auringonlasku. Aurinko laski Aulangon suunnassa, ja ihmeteltiin, kun Verkatehtaalta keskustaan päin kävellessä nurmikolla oli sellainen valoilmiö. Siinä ei ollutkaan valoja, vaan se oli auringon säteitä. Se oli oudon näköistä, mutta kaunista. En saanut kovin hyviä kuvia, mutta menkööt.

Ps. 19 päivää Cambridgen reissuun, 31 päivää puolimaratoniin. Iiks!

Run, Forrest, run!

Tuohon oikealle on ilmestynyt tuollainen mittari. Se laskee aikaa siis meikän ensimmäiseen puolimaratoniin, joka starttaa 13.7. klo 15! Hihhii :) Sitä sitten kyyläilemään.

Tässä on tullut juoksenneltua taas. Vähän on nuo helteet häirinneet, ja kun välillä on tullut nukuttua turhan pitkään, ja iltaisin on ollut muuta tekemistä, niin ei, päivällä en juokse aurinkonpaisteessa kun on melkein +30  :D On sitä tullut jossain +27 -lämmössä käytyä juoksemassa, kun eihän sitä tosiaan tiedä, millainen keli tuolloin 13.7. on. Mutta kivasti on kulkenut, ja aika hyvään vauhtiinkin olen päässyt!

Tässä vähän Asics-palveluun kirjattuja merkintöjä...

Maalis-huhtikuu (alhaalta ylös!) Loukkaantunut-merkinnät jalan kipuiluja tai flunssaa. Ja nuo vauhti/juoksu/nopea -suoritusmerkinnät vaihtelee vähän, koska en ole oikein osannut määritellä että mikä nyt olisi vauhtijuoksu ja mikä nopea juoksu, heh. :D Näemmä yksi hitailukävelykin tuli merkittyä kalenteriin.
Kuvat klikkaamalla isommaksi!

Huhtikuun jälkimmäinen puolikas...

Touko-kesäkuuta. Näkyy vähän vauhdin lisääntymistä, kun vertaa ensimmäiseen kuvaan. :)

Vitosen lenkeillä päästään jo alle kuuden minuutin kilometrivauhdin, 7-8km lenkeillä mennään parhaimmillaan siinä kuuden minuutin pinnassa! Tarttis juosta välillä vähän hitaampaa lenkkiä, vaikka sitten kuumina päivinä, ja viileämpinä päivinä voisi vielä puristaa vauhtia lisää.

Noissa kuvissa vähän hämää se, kun siellä ei näy kaikki päivät, eli sieltä puuttuu joitakin päiviä välistä. En tiedä miksi, kun siellä näkyy kuitenkin noita lepopäiviäkin. Ne puuttuvat päivät sitten varmaan on olleet sitä lepäämistä tai sairastelua.

Huomenna kalenterissa lepoa, sunnuntaina olisi 14km! Iiks!

11 asiaa ja vastausta, sekä kuva-arvoitus. Ja paljonko minulla niitä kynsilakkoja olikaan?

Siskoni rose86 haastoi minut vaihteeksi vastailemaan kysymyksiin! Voin kertoa 11 faktaa (apua...) ja vastata kysymyksiin, mutta tämä on tainnut kiertää lukemissani blogeissa sen verran, etten rupea ketään enää haastelemaan. :) Joku voisi keksiä jonkun uuden haasteen? :D

Faktoja...

1. Tänään saatiin opparia virallisten papereiden täytön (meidän osalta) ja tutkimuskysymysten verran eteen päin!
2. Minulla ei edelleenkään ole mitään käryä siitä, mikä on elämäntilanteeni vuoden päästä (mm missä asun, työt...)
3. Voi tätä romantiikkahörhöä.
4. Pienet eleet on ihania ja merkitseviä. :)
5. Tykkään lukea mainoksia, siksi postilaatikossa ei lue "ei mainoksia".
6. Olen ekaa kertaa miettinyt, että olenko liian laiha... Alipainoinen en ole, enkä tosiaan ole laihduttanut. :D
7. Keväät on minulle yleensä jotenkin henkisesti rankkoja. Rankempia kuin syksy tai talvi.
8. Miksi hemmetissä tässä halutaan juurikin 11 asiaa?
9. Olen täti vasta kahdelle muksulle, enkä malta odottaa että niitä syliteltäviä olisi lisää, hih.
10. Olisi vaikeaa suunnitella yhteistä elämää sellaisen kanssa, joka on pahasti allerginen eläimille / vihaa koiria / ei halua missään nimessä ollenkaan lapsia. Siinä kun on pari asiaa, mitä tältä elämältä kuitenkin haluan.
11. Olen onnellinen just nyt. :)

1. Mitä lakkaa on kynsillä juuri nyt?
- Essien We're in it together, KoneHelsinki U02, ja vähän myös BeYu 216 vilahtaa, lisäksi kultaista hilettä.
2. Minkä ruoan osaat tehdä parhaiten?
- Apua... Tykkään tehdä ruokaa, mutta usein ne on aika epämääräisiä "mitä nyt keksii" -söhellyksiä, ei sitä kovin usein jaksa reseptin mukaan tehdä, koska silloin ne menee vähemmän kuin strömssössä.... Mutta joku aika perus perunamuusi+kermakanakastike. Kämppis ihmetteli kun tein perunamuusia kermakanakastikkeen kanssa. Se on hyvää!
3. Lempikirjasi?
- Mitä tähän voi sanoa? Tykkään liikaa monista kirjoista! Ööö.... Kaikki Potterit, perus? En osaa niistäkään mainita vain yhtä suosikkia. Sitten yksi kiva on Pieni punainen sanakirja rakastavaisille.
4. Mitä pelkäät?
- Varmaan perus, läheisten menettämistä. Ja korkeita paikkoja.
5. Mitä laulaisit karaokessa?
- Stellan Häävalssi, Daniel Powterin Bad day, Dingon Autiotalo, Tiktakin Satuprinsessa... :D
6. Vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen?
- Ole. Elä.
7. Montako kynsilakkaa omistat?
- Jahas, pitäiskö sitä laskea vaikka. Laskin. Sain tulokseksi 230. Oho.
8. Lempikoristelutapasi?
- Höhöö... Water decalit on kivoja, vaikka niitä en vielä hirveästi omistakaan! Leimauksistakin tykkään, mutta sitä pitäisi harjoitella, ja hankkia kivoja laattoja.
9. Turvalakkasi?
- En osaa heittää mitään yksittäistä suosikkia, mutta olen ihastunut Orlyn Lucky duckiin, se on sellainen jonka päälle ei välttis mitään koristeluja tarvitsisikaan! :)
10. Mitä paheita sinulla on?
- Jaa-a. Facebook, tietokone? Vähän liikaa aikaa tulee kulutettua näiden parissa. Mutta eilen olin ulkona yhteensä ainakin 5 tuntia, jee!
11. Millä herkuttelet?
- Salmiakki, jäätelö, coca cola, suklaa? Kuppikakut, kun jaksaa tehdä.


Sitten vielä kuva-arvoitus. Mitä näet kuvassa?

Vitsi että oon tehokas! Ja härö.

Tsekkailin eilen säätiedotusta - tälle päivälle lupaili taas hellettä. Oli tarkoitus herätä ajoissa ja lähteä aamulenkille. Noh, nukuin vähän turhankin pitkään, ja kun kello oli 11:17 ja pääsin starttaamaan lenkin, mittarissa oli jo +25. Aijai. Ei kun vettä pulloon ja matkaan. Pikkasen tuli kuuma, mutta onneksi tuolla rantareitillä pääsee melko paljon juoksemaan varjossa! Yhdeksän kilometrin lenkin juoksin, ja aikaa meni 57:29. Kilometriaikana 6:23. Kotiin päästessä hellettä +27. Tarvitsee ajoittaa lenkit jatkossa vähän viileämpään aikaan, aamuun tai iltaan, mutta hyvä se testata helteessäkin juoksemista. Ei sitä tiedä, että millainen keli siten 13.7. onkaan!
Rankkasateessakin on jo juostu, se perjantainen keissi.

Heti lenkin jälkeen vein pyykit koneeseen ja kävin pikaseen hakemassa kirjastosta kirjoja! Oli tullut jo saapumisilmoitus viikko sitten, hupsista... Muistin sitten viime hetkellä, että ne tarvitsikin hakea. Nappasin sitten pari kirjaa muuten vain luettavaksi koulukirjojen lisäksi. Olipa kivaa vain napata joku kirja joka tuli vastaan - näiden olemassaolosta tosin tiesin kyllä.

Ja sitten? No, kun kotiin kerkesin, postilaatikosta löytyi kirje oikeusrekisterikeskuksesta. Heh, sinne kirjastoon lähtiessä pihaan ajoi postiauto.... Ei kun takaisin keskustaan ja viemään rikosrekisteriotetta rekrylle, että saa edelleen keikkoja päiväkotiin. Nyt niitä tuskin hirveästi kyllä tulee.
Sieltä vielä ostamaan Inkivääriksi muuttuneesta Punnitse ja Säästästä vähän mässyä, Seppälästä kauheen kalliit 1,50e maksanut bikinialaosa, ja Linnanpuistoon opiskelemaan ja käristämään itseään! Kolmelta siellä olin, ja seitsemältä olin kotona.

Ainakin kaksi tuntia ehdin opiskella tehokkaasti (kerätä yhdestä kirjasta kaikki tarvittava teoriatieto), ja hetken lukea muutakin. Saattoi sitä tulla väriä pintaan. Jännä muuten, miten äänekkäät teinitytöt päättivät siirtää leirinsä varjoon jääneeltä paikalta ihan siihen parin metrin päähän, kun sitä lääniä olisi ollut vähän enemmänkin.
Joo. Kävin uimassakin vielä pikaisesti.

Jopas oli harvinaisen epämääräisesti kirjoitettu postaus. Mutta kuitenkin. Tänään on lenkkeilty, pyykätty, käyty kirjastossa, opiskeltu, otettu aurinkoa ja uitu. Näin. Siinä kaikki, olkaa hyvät.
Vettä!

Miks Salkkareissa Oliver kasvoi nyt, kun yleensä nää tapahtuu kesätauolla? Eikä täällä mitään Viklonkujaa oo.

YleX Pop! Pannaan paremmaksi! Pannaan vaan!

Se ois sitten kesä. +27.

Eilen järjestettiin YleX Pop Tampereella keskustorilla. Esiintyjinä olivat Isac Elliot, Karri Koira, Elastinen, Haloo Helsinki ja PMMP. Ja mitä minä tein? Jaoin Punaisen ristin heppujen kanssa kesäkumeja, ja pidettiinpä siellä myös kumiajokorttipistettä! :D Oli kyllä hauskaa ja hyvää seuraa! Olipa välillä jännää, kun jossain vaiheessa antoi niitä kumeja jollekin porukalle, sitten siinä pyörii ihmisiä kädet ojossa niin kuin jotain herhiläisiä... Tai kerjäläisiä. Voivoi niitä surullisia ilmeitä kun piti lähteä hakemaan täydennystä.

Mutta jes, oli kyllä oikein kiva päivä! Olin vaan vähän turhaan varautunut sateeseen, olisi voinut laittaa hameen tai shortsit farkkujen sijaan. Ja laukussa kannoin koko päivän hupparia ja sateenvarjoa, oivoi. No, olipa kiva kun oli lämmin!

Ne tanssi.

Pmmp:n keikalla tuli melkein tippa linssiin, kun noita on tosiaan sen 10 vuotta kuunnellut, ja nyt ei ole enää montaa mahdollisuutta nähdä. Nyyhkis. Jännä muuten kun nyt puuttui setistä Ruskikset ja Kumivirsi, wtf! Huippua oli kyllä muuten. Sain muuten vielä nimmaritkin. Kesäkumipakkaukseen totta kai.