Sivut

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Wow such romantics much interest so London

Juu niin se tuli taas Londoni tuos yhellä männä viikolla nähtyä sen verran mitä kahdessa kokonaisessa ja yhdessä aamuisessa pyörähdyksessä nyt ehtii näkemään. Suuren osan paikoista olin itse ennenkin nähnyt, 1,5-2v sitten, mutta muru-ukko oli ensimmäistä kertaa engelsmannien maalla. Ja nyt Mari rauhoittuu ja kirjoittaa kunnolla eikä viljele kummallisia sanoja tekstiin.

Yövyttiin Caledonian roadilla sijaitsevassa Hotel Makedoniassa, maksettiin 90 puntaa yöltä, kolmelta yöltä tuli euroissa hintaa sitten reilut 300 euroa. Sijainti oli kiva, metrolle käveli jokusen minuutin, ruokakauppoja oli, ravintoloita ei niinkään. Tuli koettua mauttomin kiinalainen ikinä ja naapuribaarin pasta, ihan jees paikka. Huone oli aika pieni, mutta eipä siellä tullut kuin nukuttua. Ei sinne olisi saanut kahta matkalaukkua auki lattialle niin, että olisi mahtunut kulkemaan, mutta taas kerran, auki ne molemmat oli vain pakatessa. Kylppärissä oli suihku+amme, ja koska se suihku veti suihkuverhoa ikävästi puoleensa, niin ammeen ulkopuolella roikkunut verho kasteli laattalattian aika lahjakkaasti... Eikä siellä mitään kaivoa ollut, niin pyyhettä sitten vaan lattialle ja moi vaan siivoojat. Aamupala oli ilmainen ja oikeastaan ihan riittävä, vähän monipuolisempi olisi toki voinut olla, tuntui siltä että paljolti paahtoleivän varassa mentiin. Päällysteitä oli, mutta hedelmiä esimerkiksi olisi voinut olla. (VOHVELEITA!) Ei siellä vissiin mitään pekonia ja munakokkelia ollut, mutta en minä niistä niin. Vesimelonia kyllä ilmestyi viimeisenä aamuna.
Käytävät oli ahtaat ja lattiat narisevat. Välillä tuntui että sinne omaan toisen asuinkerroksen huoneeseen piti suunnistaa, kun oli ties mitä rappua, ovea ja käytävää muistettavana.

Mutta tosiaan, oli kätevää että Piccadilly line kulki meiltä suoraan Heathrow'n kentälle, mahtoiko olla noin 50 minuuttia tuo matka-aika? Ja pelipaikoille (anteeksi) oli siis nopea matka, seuraava pysäkki keskustaa kohti meiltä oli King's Cross, ja siellähän taitaa risteytyä melkein kaikki metrolinjat... Busseillakin tuli kuljettua jokusen kerran, mutta mahtoikohan yksikään matkoista onnistua niin kuin oli tarkoitus? Osasin lukea pysäkkikarttoja jotenkin väärin, eikä sitten mentykään ihan sinne minne luulin, vaan vain lähistöltä. No, onneksi noita maanalaisten asemia oli vähän missä tahansa, joten oli helppo hypätä pois bussista kun tajusi, ettei tällä nyt ainakaan perille pääse, ja jatkaa matkaa... Tai palata jonkin verran taakse päin ja sitten hotellille, heh. Sen siitä saa kun luulee osaavansa, sitä vaan itsevarmasti hyppää bussiin ja luulee pääsevänsä johonkin! Ensi kerralla jätän suunnistamisen Nikolle...

Käytettiin kulkemiseen Oyster cardeja. Matkan pituudesta ja zonesta riippuen yhteen matkaan taitaa mennä jotain 1-4 puntaa, en niin tarkkaan katsonut sitä rahan kulumista kortilta. Heathrow'lta zonelle 1 taisi mennä joku 3,5 puntaa? Neljänä päivänä sillä liikuttiin, ja yhteensä 25 puntaa taisi tulla sitten ladattua kortille. Oon niin kokenut matkaaja kyllä nyt kun ihan vinkkejä ja kokemuksia jakelen.

Ensin omia kuvia, sitten jotain Niksulta napsastuja. Mutta löytyy siltä omasta blogistakin reissukuvia. Valehtelin. Ei se ole laittanut.

Ensiksi Jeesus meetvurstissa.

Reissukynnet.

Ja reissumies.



Blogger on kiva ja heittää muutaman kuvan väärin päin.

Hotellihuone!

Aamupala. Vaalealla marmelaadia.

Tea (coffee) with style.




Olkaa sitten väärin päin, kiitos blogger.





Hihihihih!



















Verraareita.













Simpukoita, namnam!

British museum.


Hyiiii.



Is it you.... Voldy?




Hotellin portaista moi.

Huoneen telkkari tervehti meitä suomeksi.


Kulman takana kivoja muistoja tuova nimi.











Peri? Piri? Pasi?




Sitten perään Nikolta pöllittyjä kuvia (se ei ole tehnyt omaan blogiinsa reissupostausta, nyyh):












Joo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti